1989

Taylor Swift on aina ollu jotenki tosi ristiriitainen artisti mulle. Musiikki on mainiota, mutta mulla on ollu joku kauhea ongelma sen biisien sanoituksissa. En tiedä olenko kasvanut ihmisenä vai onko Taylor tehnyt sen ihan itse myöskin. Mutta se että valitan kuinka kaikki hänen biisit kertoo poikaystävistä, current tai ex. Ei ole mitenkään oikeasti asia jota minä saan mitenkään tuomita.

From http://i.telegraph.co.uk/

Koska muutkin artistit kirjoittaa heidän rakkauselämästään hyvin paljon ja eivät saa yhtään niin paljon paskaa niskaansa kuin Swift. Se miten hän on joutunut median silmätikuksi tässä asiassa, osa syy voi varmaan olla että Taylorilla on ollut julkisia seurusteluja ihmisten kanssa jotka ovat olleet isoja nimiä itsenkin ja nämä suhteet eivät ole sitten toimineetkaan.

From http://www.etonline.com/

Se miten tämä on Taylorin syy, sitä en ymmärrä koska eikö suhteeseen yleensä tarvita kaksi (tai enemmän) osapuolta. Media osaa olla hyvin ilkeä ja isonnella asioita. Jotenkin saanut uskomaan osan ihmisitä että ehkä Taylorin rakkauselämä ei olisi niin pihalla jos hän ei kirjoittaisi omasta rakkauselämästään. Siis mitä? Annetaanko me nykyään neuvoja miten artistiti saa tai ei saa ilmaista itseään.

Plus tässä on alla se koko juttu että naisethan eivät ole mitään pelureita, mitä pienmpi numero seurustelu kumppaneissa sen parempi. Täysin eri asia poikien/miesten kanssa. Että joo. Kai tämän ison tekstin pää pointti oli että ymmärrän mistä Taylor tulee nyt ja vaikka pari ekaa albumia on aika Kantria mulle mutta silti mielelläni kuuntelen Tayloria kun sellainen fiilis tulee, enkä enää tunne huonoa omatuntoa asiasta. Ehkä mä vaan olen kasvanut ihmisenä, alkaahan niitä vuosia olemaan kasassa. Pitäähän tässä maailmassa jotain oppia.

Taylor Swiftin uusi albumi 1989 ilmesty 27.10 ja olen itse kuunellut sitä aika repeatilla viimeset pari päivää. Tykkäsin RED levystä jo tosi paljon ja tämä on menossa siihen samaan suuntaan. Loistava albumi nuorelta lauluntekijältä joka kyllä ryömii sun ihon alle tosi hyvin, oon saanu jo tosi monta tunnekuohua tätä levyä kuunellessa, mutta eniten se saa mut tanssimaan. Keskellä yötä kun muuten on täysin pimeää ja hiljaista, sillon kannnattaa kuunella tätä levyä.

GURL POWER

Wow, melkein kaksi kuukautta ilman uutta tekstiä. Onkohan se jonkinlainen ennätys? Kuitenkin tulin nyt jakamaan teille  pari mixtape's (soittolistaa?) jotka on ollu mulle hyvin tärkeitä viime aikoina. Molemmista uhkuu läpi naisvoima ja vahvuus. Ne on asioita jotka on mulle tällä hetkellä hyvin tärkeitä ja auttavat mua eteenpäin joka päiväisessä elämässä.

Klikkaa kuvaa pääset 8tracksin sivulle kuuntelemaan

Tän mixin siis itse kuvaus on loistava. "An all-female vocal mix for getting ready, walking down the street, or any other occasion you see fit. " Itse oon huomannu et toimii loistavasti ku pelaa videopeleja ja on oikein hyvällä tappo linjalla.

CHVRCHES on yks bändi tältä loistavalta soittikselta ja heidän biisi "Gun" on soinu mulla ihan yksinäänkin uudelleen ja uudelleen päässä ja koneella.

Klikkaa kuvaa pääse kuuntelemaan

 Fox Fight Jams on soittolista joka itseasiassa julkaistiin Lumberjanes sarjakuvan mukana ja jos olen oikein ymmärtänyt melkein jokaisen numeron aikana on tullut uusi. En ole 100% varma koska itse ostan digitaali sarjiksia ja niissä ei ole tuota lisä sisältöä mukana. Mutta Fox Fight Jams on se ensimmäinen mixsi ja mun sydämmeen tömähtynyt.

Siis mixi alkaa loistavalla Stevie Nicks:in biisillä jonka itse kuulin ensin Lindsay Lohanin versiona, kun hän teki siitä coverin hänen levylleen "Little More Personal"  "Edge Of Seventeen." Sitä alku riffiä myös käytetttän samplena Destinys Childin "Bootylicious" kappaleessa, joten olen aina hyvin hämmentynyt mikä biisi sieltä on nyt tulossa.

Tälläkin mixillä on paljon loistavia wow biisejä mutta ehkä eniten mua ilahdutti pikku flashbackki Josie And The Pussycats (2001) leffan soundtrackille. KATSO TRAILERI TÄÄLTÄ